Työturvallisuus ja hyvinvointi

Mitä asioita ja millaista lainsäädäntöä psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyy eri näkökulmista?

Työntekijä yksilönä - näkökulma

Työntekijän yleisiin velvollisuuksiin kuuluu noudattaa työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Hänen on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Velvollisuuksiin kuuluu myös huolehtia käytettävissä olevin keinoin sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä kokemuksensa ja saamansa ohjauksen ja opetuksen perusteella. Työpaikalla on vältettävä sellaista toisiin kohdistuvaa häirintää joka aiheuttaa toisten työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa.

Työpaikan rakenteet, materiaalit, varusteet sekä laitteet tulisivat olla turvallisia ja terveellisiä työntekijälle. Näiden tulisi olla käsiteltävissä, kunnostettavissa sekä puhdistettavissa turvallisesti. 

Työpaikalla tulisi olla riittävä määrä asianmukaisia uloskäytäviä ja pelastusteitä, ja muutenkin työpaikan sekä työskentelypisteiden tulee olla kaikin puolin turvallisessa kunnossa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä esimerkiksi työpaikkojan laitteiden turvallisuuteen liittyvistä asioista.  (Finlex, työturvallisuuslaki)

Se, miten työntekijä itse voi vaikuttaa niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin työhyvinvointiin on huolehtimalla että nukkuu tarpeeksi, syö terveellisesti ja näiden lisäksi huolehtii sosiaalisista suhteistaan unohtamatta liikkumista. Myös toki asenne ratkaisee, eli omalla ajattelulla määrittää paljon myös omaa hyvinvointia. (Youtube, yksilön työhyvinvointi muutoksessa)

Työn organisointi ja kuormittavuus - näkökulma

Tästä näkulmasta katsottuna työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta sekä terveydestä työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät asiat. 

Rajaavina tekijöinä huolehtimisvelvollisuuden laajudessa ovat epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet joihin työnantaja ei pysty vaikuttamaan. Työnantajan tulee kuitenkin jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaaa ja työtapojen turvallisuutta sekä seurattava jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen sekä terveellisyyteen. Nämä toimenpiteet tulee ottaa huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. 

Työntekijän hyvinvointiin vaikuttaa vahvasti selkeä työnkuva ja turvallinen työympäristö. Myös johdonmukainen esimies ja hänen osallistava johtaminen auttavat pitämään hyvinvoinnin tasoa yllä. Onnistumisen tunteet ja rautainen ammattitaito takaavat sen että työntekijä voi psyykkisesti hyvin ja jaksaa työssään. Tuloksekas työnjälki sekä kaikinpuolin sujuva työnteko myös edesauttavat työntekijän hyvinvoinnin ylläpitämistä.

Työskentely ympäristö - näkökulma

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työympäristön rakenteita, työtiloja, tuotantomenetelmiä ja laitteita suunnitellessaan otetaan huomioon niiden vaikutukset niin työntekijän terveyteen kuin turvallisuuteenkin ja että ne ovat myös aiottuun tarkoitukseen soveltuvia. 

Suunnittelun yhteydessä on myös varmistettava, että suunniteltavana olevat olosuhteet tulevat vastaamaan tässä laissa asetettuja vaatimuksia. Järjestelyissä on myös tarvittaessa otettava huomioon ne työntekijät, joiden työn tekeminen ja terveyden sekä turvallisuuden varmistaminen työssä muutoin edellyttää erityisiä toimenpiteitä. 

Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää.

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalleen mikäli havaitsee puutteita tai vikoja esimerkiksi työolosuhteissa, työmenetelmissä ja koneissa jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työntekijän on myös kokemuksensa ja työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen mukaisesti sekä mahdollisuuksien mukaan poistettava havaitsemansa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puuttellisuudet. Näistä työntekijän kuuluu myös kertoa työnantajalleen.

Työntekijän velvollisuuksiin työympäristössä kuuluu käyttää asian- ja ohjeistusten mukaisia varusteita sekä työvälineitä. 

Mikäli työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava kuitenkin työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu niin kauan, kunnes työnantaja on poistanut ilmoitetut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti.

Sosiaaliset suhteet ja työilmapiiri - näkökulma

Hyvän ja toimivan työyhteisön piirteitä ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus ja kannustava ilmapiiri sekä sopivasti kuormittavat työtehtävät. Se on samaan aikaan sekä turvallinen että terveellinen ympäristö. Tavoitteet ovat selkeät, työn johtaminen ja organisointi toimivat ja lisäksi kunkin toimijan roolit, vastuut sekä valtuudet työssä ovat tasapainossa.

Luottamusta herättävässä ja vapautuneessa ilmapiirissä jokainen tuntee olevansa tervetullut työyhteisön jäsen. 

Merkittävä osa hyvin toimivan työyhteisön toiminnasta  koostuukin vuorovaikutuksellisesta ja asenteellisista asioista. Jokainen työntekijä voi siis omalla asennoitumisellaan, motivaatiollaan ja vuorovaikutustaidoillaan vaikuttaa ilmapiiriin. Työntekijä voi itse valita käyttäytyvänsä ystävällisesti ja arvostavasti.

Työyhteisön ilmapiirin kehittämisessä on tärkeää, että esimies on perillä arjen haasteista ja hän käy jatkuvaa vuoropuhelua työyhteisönsä kanssa työn tavoitteiden selkeyttämiseksi ja sujumisen kehittämiseksi. Esimiestyön tulisi olla siis osallistavaa ja mahdollistavaa.

Organisaation johdon tehtävänä on huolehtia sujuvan työn tekemisen turvallisista ja terveellisistä olosuhteista. Tässä myös työturvallisuuslaki on velvoittavana tekijänä.

Henkilöstön riittävä tiedottaminen lisää luottamusta johtoa kohtaan ja vähentää niin kutsuttuja huhumyllyjä. (Työturvallisuuskeskus)

Työpaikan ja yrityksen toiminta - näkökulma

Työkykyriskien ymmärtäminen ja havaitseminen on tärkeä osa tätä näkökulmaa. Sen jälkeen kun työkykyriskit on tunnistettu, olisi näille hyvä miettiä toimenpiteet eli miten niiltä voitaisiin välttyä.

Tärkeintä olisi olla järjestelmällistä ja suunnitelmallista toimintaa pitkällä tähtäimellä, eli ei yritettäisi toimia lyhyellä aikavälillä hätiköiden. Irralliset tapaukset eivät edistä yrityksen tilannetta. Suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys takaa siis paremmat lopputulokset. 

Pelkkä suunnitelmallinen toiminta ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan sitä tulisi myös seurata ja arvioida jotta toimintaa saataisiin parannettua. Arviointi on siis tärkeää myös, eli miten on onnistuttu ja löytyykö jotakin vielä parannettavaa toiminnassa.

Työhyvinvointisuunnitelma tulisi olla sellainen, että se koskettaa koko yritystä sekä myös yksityishenkilön tasoa, eli pohdittaisiin miten yksityinen henkilö yrityksessä voi vaikuttaa suunnitelman onnistumisen takaamiseksi. 

Henkilöstötason hyvinvointi ja oma vastuu ovat siis myös tärkeässä osassa tätä.

Työhyvinvointia voidaan mitata esimerkiksi sairauspoissaolojen avulla, selvittämällä mistä ne johtuu sekä erilaisten työilmapiiri kartoitusten ja henkilöstökyselyjen kautta.

Se, miten työhyvinvointisuunnitelma voidaan jalkauttaa yrityksessä onnistuu niin, että vastuutetaan joku henkilö (esimerkiksi HR työntekijä) hoitamaan kyseistä asiaa. Samalla käytössä on suunnitelmallinen mietintä, harkittu ja oikea viestintä ja suunnitelman näkyväksi tekeminen henkilöstölle.

Esimiehen rooli ja johtaminen - näkökulma

Työnantajalla on lakisääteinen ja tämän lisäksi myös moraalinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä terveydestä sekä turvallisuudesta. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä ja muodostavat kestävän taloudellisen kilpailuedun. Toimiva työympäristö tuo pelkkiä hyötyjä yritykselle, esimerkiksi tuottavuus paranee kun vältetään tapaturmat ja vaaratilanteet sekä näistä johtuvat sairauspoissaolot. Yritys joka vastuullisesti hoitaa työturvallisuuden, parantaa mainettaan niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneidenkin keskuudessa. 

Se miten työnantajan vastuut ja velvoitteet työturvallisuudesta toteutuvat, näkyy siinä miten hän delegoi toimivaltaansa linjaorganisaatiossa esimiehille. Esimiehen vastuu työturvallisuudesta puolestaan määräytyy tehtävänkuvaan liittyen toimivaltuuksien mukaan. Sitoutuneet esimiehet ja määrätietoinen johtaminen varmistavat sen että työturvallisuus nähdään organisaatiossa strategisena tekijänä.

Työturvallisuuden keskeisiä periaatteita ovat tehokas ja vahva johtaminen, työntekijöiden osallistuminen ja sitouttaminen sekä turvallisuuden jatkuva arviointi sen kehittämistä unohtamatta. (Työturvallisuuskeskus)