Työsuhde, sopimukset ja työmarkkinat

Työoikeuden kehittyminen

1800 luvun loppu                                                                                                                           Työlainsäädäntö sai alkunsa. Tähän vaikutti teollistuminen sekä työntekijä luokkien syntyminen joka puolestaan sai alkaan ammattien tarkistuksen.                                            Suomen työlainsäädäntö sai alkunsa 1900 luvun alussa. Tämän myötä t työsopimuslaki ja työehtosopimuslaki valmisteltiin mutta ne toteutuivat käytännössä vasta itsenäistymisen jälkeen. Työsopimuslaki on saanut vaikutteita Saksasta ja ne näkyivät myös käyttöönotetussa laissa.

Itsenäistyminen ja 1920 luku                                                                                                                 Vaikka kansalaissota käytiin, ei se juurikaan vaikuttanut tai näkynyt  työlainsäädännössä.

1930 luku                                                                                                                                                  Rauhallista aikaa työlainsäädännön näkökulmasta katsottuna. Kansaneläkelaki syntyi ja vaikka muuten ei ollut rauhallista aikaa niin lainsäädäntö tasolla kuitenkin oli eikä juurikaan muutoksia tapahtunut.

Sodat ja aika heti sen jälkeen                                                                                                                Talvisota ja Jatkosota.  Sotien jälkeen voimassa oli sekä palkka- että hintasäännöstely.                                                                                                                    Tammikuun kihlaus vuonna 1940 joka oli Suomen työnantajain keskusliiton antama julistus -> tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.                                                                                            Vaikka sota oli raskasta aikaa niin samaan aikaan sota ja aika sen jälkeen yhdisti ihmisiä. Tähän vaikutti myös eri järjestöjen syntyminen ja niiden esiin marssiminen.  Työtaistelut olivat kiellettyjä sodan aikana ja samaan aikaan työehtosopimukset yleistyivät. Valtakunnallisten järjestöjen mukaan tulo vaikutti uudistus tarpeeseen työehtosopimuksien osalta.

1950- luku ja 1960 luvun alku                                                                                                                  1956 luvulla syntyi yleislakko. 1960 luvun loppupuolella useampia uudistuksia laissa. 

Tulopoliitiikan iaka 1965-1985                                                                                                Työnantaja ja työntekijäpuolen järjestöt sekä valtiovalta olivat tekemässä sopimusta. Vaikuttava tapahtuma kun käytössä niin kutsuttu kolmikanta. 

Tulopoliitikasta irtautumisen aika 1985-2000                                                            Hyvinvointivaltio suurinpiirtein säännöstelty ja luotu ja oli niin sanottu valmis järjestelmä. Samaan aikaan vaikutti siihen että tulopolitiikkaa ei arvostettu enää niin paljon. Tähän vaikutti myös se, että demarit ja keskusta ovat olleet vahvasti mukana hallituksessa tulopoliitiikkaa luodessa ja tässä vaiheessa eivät enää olleet.

2000 luvun alku                                                                                                          Yhdenvertaisuuslakia ja tasa-arvolakia uudistettiin ja samaan aikaan käyttöön tuli laki yksityisyydensuojasta. Nämä saivat aikaan sen, että perusoikes tyyppiset asiat tulivat osaksi työlainsäädäntöä. 

(Seppo Koskinen, YLEn haastattelu, 2018)

Työsuhteen solmiminen ja päättäminen

Työsopimus voidaan tehdä  joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Se on voimasssa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun niiden lukumäärä tai yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua ilman irtisanomista. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy puolestaan jommankumman sopijapuolen yksipuoliseen päättämistoimeen tai päättämisestä sopimiseen yhteisellä sopimuksella.

Työsopimuslaissa on säädetty myös eroamisiästä. Tällöin työntekijän työsuhde päättyy automaattisesti ilman irtisanomista ja -aikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jolloin työntekijä saavuttaa eroamisiän - ellei työntekijä ja työnantaja erikseen voi työsuhteen jatkamisesta.

Määräaikainen sopimus sitoo sopijapuolia sopimuskauden ja se päättyy sovitun kauden pätätyessä tai sovitun työn ktultua tehdyksi ilman nimenomaista tahdonilmaisua. Se voidaan päättää purkamalla ennen sopimuskauden päättymistä laissa säädettyjen perusteiden täyttyessä puolin ja toisin. Mikäli määräaikaista sopimusta ei ole tehty irtisanomisenvaraiseksi, ei työnantaja saa päättää sopimussuhdetta tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla.

Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen säännön mukainen päättämistapa on irtisanominen, jolloin työsuhde päättyy irtisanomisilmoituksen toimittamisesta alkavan irtisanomisajan viimeisenä päivänä. 

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti ainoastaan erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijän ja työnantajan velvollisuudet koottuna alla olevaan infograafiin

Työehtosopimukset

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työmarkkinat ja niiden toimijat

Työmarkkinaneuvottelut käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä. Myös maan hallitus mahdollisesti osallistuu neuvotteluihin osapuolena. 

Neuvotteluissa solmitaan työehtosopimukset, joissa sovitaan palkan lisäksi monista muistakin asioista - kuten esimerkiksi työajoista ja lomista. Ne ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa.

Työmarkkinanäkemyksen tavoitteet liittyvät toisaalta työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tuomiseen osaksi työmarkkinoita ja toisaalta työmarkkinoiden parantamiseen työllisten kannalta. Kumpaakaan tavoitetta ei voida siis pitää toista tärkeämpänä. 

Työmarkkinoiden ulkopuolisten osallistamisessa kaksi keskeisintä tavoitetta ovat työllisyysasteen nosto ja samalla työttömyyden alentaminen. Nämä tavoitteet ovat välttämättömiä sekä työvoiman saatavuuden, julkisen talouden rahoituksen kannalta sekä syrjäytymisen ehkäisemisen vuoksi. Tavoitteet toimivat pitkälti samaan suuntaan. Työllisyysasteen nosto edellyttää työttömyyden vähentämisen lisäksi työvoiman ulkopuolella olevien aktivointia sekä työperäisen maahanmuuton lisäämistä

Työntekijäpuolen ammattiliiton keskusjärjestöjä ovat

• SAk (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö)
• Akava (Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö)
• STTK (Toimihenkilökeskusjärjestö)

Työnantajakeskusjärjestöjä ovat

• EK (Elinkeinoelämän keskusliitto, edustaa yksityisen puolen aloja
• KT (Kunnallinen työmarkkinalaitos)
• VTML (Valtion työmarkkinalaitos)
• KiT (Kirkon työmarkkinajärjestö)

Työtaisteluja syntyy jos työmarkkinoilla ilmenee ristiriitoja. Molemmilla osapuolilla on keinonsa painostaa - työntekijät voivat painostaa esimerkiksi lakolla ja työnantajat työsululla joka tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttävät samalla palkanmaksunsa.

Lakon aloittaminen on laillista sopimuksettomassa tilanteessa kun uutta sopimusta ei ole saatu solmituksi. Laittomista lakoista voi tulla maksettavaksi hyvityssakot.

Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Tällöin työnantajaliittoihin kuulumattomien työnantajien on noudatettava sitä.

Normaalisitova työehtosopimus on yleissitovan työehtosopimuksen vaihtoehto. Sitä pitää noudattaa vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, kun taas yleissitovaa sopimusta on noudatettava koko alalla eli myös työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä ilman paikallisen sopimisen mahdollisuutta.