Työehdot

Tässä osiossa avataan työehtoja avaamalla keskeisiä käsitteitä ja aiheita samalla pohtien työntekijän ja työnantajan näkulmaa.

Mitä tarkoitetaan työajalla?

Työaikaa on työhön käytetty aika sekä aika, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.

Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

Varallaoloa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työntekijä ja työnantaja saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Sen aikana työntekijä on työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön.

Mitä tarkoittaa säännöllinen työaika ja sen ylittäminen?

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa tehtävää työtä. Viikoittainen työaika voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana ylittämättä kahdeksan tunnin säännöllistä päivittäistä työaikaa

Työnantaja ja -tekijä saavat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla jollei työssä sovellettavan työehtosopimuksen säännöllisestä työajasta sopimista koskevista määräyksistä muuta johdu. Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee tällöin tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia

Yleistyöaikaa, eli säännöllistä työaikaa, noudattaessa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on puolestaan työ joka ylittää 40h viikossa olematta vuorokautista ylityötä.                                                

Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnantajan aloitetta. Jos käytössä on liukuva työaika tai joustotyöaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava.

Ylityön teettäminen edellyttää, että työntekijä antaa kutakin kertaa varten erikseen siihen suostumuksensa. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa ylityöhön määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Lisätyötä puolestaan saa teettää vain, mikäli työntekijä antaa siihen suostumuksensa - ellei siitä ole erikseen sovittu työsopimuksessa. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Erilaiset työaikamallit avattuna alla olevaan käsitekarttaan

Vuosilomalaki - miten loma määräytyy ja mitkä ovat keskeiset kohdat työntekijän näkökulmasta?

Työsuhteen aikana työntekijälle kertyy vuosilomaa, jonka ajalta maksetaan palkkaa. Lomapäivien lukumäärä ja loman ajalta maksettava palkka tai korvaus lasketaan vuosilomalain sekä työnantajaa sitovan työehtosopimuksen perusteella. Mikäli on tilanne että työntekijälle ei kerry vuosilomaa, hänellä voi silti olla oikeus vapaaseen. Vapaan ajalta ei makseta kuitenkaan palkkaa vaan lomakorvaus. Tätä samaista korvausta maksetaan myös työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä. 

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis kuukaudelta. Tilanne että työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, on työntekijällä kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.